Olet jo perillä.
Olet jo perillä.
Elinvoima
Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva liikenteen ja elinvoiman vyöhyke. Sen runkona toimivat päärata, moottoritie sekä tiheä ketju kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä.
Yhteistyöfoorumina olemme toimineet vuodesta 2013. Kasvukäytävään kuuluu 17 kuntaa ja 4 maakuntaliittoa, sekä kasvukäytävän alueen Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kasvua ja yhteyksiä, sekä kytkeä Kasvukäytävä ja Suomi kiinteäksi osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Tehokkaampi yhteistyö: Kasvukäytävän jäsenet ovat osa laajaa verkostoa, joka koostuu 17 kunnasta ja 4 maakuntaliitosta. Tarjoamme kunnille, kaupungeille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, yhteisiin hankkeisiin ja kokemusten vaihtoon.
Parempi saavutettavuus ja liikkuminen: Yhdessä voimme varmistaa paremman saavutettavuuden ja sujuvammat yhteydet niin työmatkaliikenteessä kuin logistiikassakin. Tämä hyödyttää kaikkia alueen toimijoita.
Vahvistuva elinvoima: Yhdessä hyödynnämme alueen merkittävää kasvupotentiaalia. Luomme uusia mahdollisuuksia talouden kehitykselle ja parannamme kilpailukykyä.
Linkki Eurooppaan: Kasvukäytävä on kiinteä osa Euroopan liikenneverkostoja. Näin jäsenalueet saavat entistä vahvemman aseman Euroopan markkinoilla ja hyötyvät laajemmista kansainvälisistä yhteyksistä.
Liikkuminen on keskeinen tekijä alueen kasvun ja elinvoimaisuuden taustalla. Kansainvälistyminen ja talouskasvu edellyttävät vahvaa kotimaista liikenneverkkoa ja tehokkaita kuljetusratkaisuja. Alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa on varmistettava seuraavat asiat:
Yritysten kasvusta puhuttaessa aluekehittämisen näkökulma jää usein huomioimatta.
On totta, että paraskaan kasvualusta ei voi saada kehnosta yritysideasta menestyvää liiketoimintaa - mutta syytä siihen miksi tietyillä alueilla yritykset kukoistavat paremmin kuin toisaalla on tärkeää tarkastella.
Tuodaksemme esille aluekehittämisen roolia yritysten toiminnan mahdollistajana osallistuimme yhteistyökumppanina Growth LOOP kasvutapahtumaan Hämeenlinnassa, sekä haastattelimme alueen yrittäjiä ja elinvoima toimijoita – Hämeenlinnan elinvoimajohtajaa Niklas Lähteenmäkeä, Tuomo Kauhaa Hämeen ELY-keskuksesta, sekä Suomen kasvukäytävän johtajaa Jaana Villasta.
“Yritysten kasvuun tarvitaan tahtotilaa, osaamista, resursseja ja rahaa - mutta ennen kaikkea myös sopiva kasvualusta - jossa kunta ja kaupunki näyttelee merkittävää roolia päätöksenteollaan ja luvituksillaan.” kertoo Suomen kasvukäytävä johtaja Jaana Villanen.
Myös Lähteenmäki ja Kauha pitävät kuntien ja kaupunkien roolia merkittävänä yritysten tukemisessa. “Kunta on ennen kaikkea mahdollistaja. Kunnat liikkuvat monen palvelun rajapinnassa. Tämän vuoksi kunnilla on hyvät mahdollisuudet toimia siltana yrittäjien, oppilaitosten, rahoittajien sekä erilaisten sidosryhmien välillä.” Lähteenmäki toteaa.
“Suomen kasvukäytävän yksi tärkeimpiä tavoitteita onkin nimeenomaan yritysten tarpeiden tunnistaja ja sillanrakentaja eri toimijoiden välillä. Tukemalla yritysten toimintaedellytyksiä koko kasvukäytävän alueella, pystymme vaikuttamaan koko Suomen elinvoiman lisäämiseen” Villanen lisää.
“Elinvoimaa tehdään työssä. Hyvin voivat yritykset ovat siten kaupunkienkin elinvoiman lähteitä. Yrityksen muodostavat lisäksi toimialueittain tai alueellisesti ekosysteemejä, joissa yhden menestys mahdollistaa myös muiden menestystä.” Lähteenmäki jatkaa.
Kasvuyritysten toiminnan tukeminen on Kauhan mielestä välttämätöntä Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. “Suomi elää yrityksistä ja erityisesti vientiyrityksistä, jotka ovat kasvuyrityksiä. Yritykset eivät voi jäädä laakereilleen makaamaan, maailma voi muuttua hyvinkin nopeasti, jolloin muuntautumiskyky ja varautuminen muutoksiin on tärkeää ja kasvuun panostaneet yritykset menestyvät tutkitusti parhaiten.” Kauha toteaa.
Kysyttäessä yritysten kasvun mahdollistamista, Villanen, Kauha ja Lähteenmäki nostavat esille innovaation, verkostot, resurssit, kasvuhalukkuuden, asiakaslähtöisyyden, jatkuvan tutkimus- ja tuotekehityksen, sekä brändinhallinnan.
Osa tekijöitä on selkeästi yrityksestä kiinni, mutta suuri vaikutus on myös yrityksistä riippumattomista tekijöistä tuli selväksi myös Growth LOOP tapahtumassa toteuttamamme kyselyn perusteella. Kysyimme yrittäjiltä kasvun merkittävimmistä kynnyksistä ja esille nousi päällimmäisenä pula osaavasta työvoimasta, rahoituksen ja ajan puute, sekä kasvuhaluttomuus. Kasvun vauhdittamista kysyttäessä yritykset mainitsivat rahoituksen ja soveltuvien yhteistyökumppanien puuttumisen.
On selvää, että osa mainituista tekijöistä, kuten esimerkiksi kasvuhaluttomuus on täysin yrityksestä kiinni. Sen sijaan yhteistyöverkostojen ja resurssien puute ovat tekijöitä, joihin aluekehittämisellä voidaan vaikuttaa.
Suomen kasvukäytävän tavoitteena onkin nyt ja jatkossa tukea jäsenkuntien ja kaupunkien yritysten toimintaa tuomalla yhteen julkisen sektorin, oppilaitosten ja yritysten toimijoita eri projektien, tapahtumien ja toimintamallien kautta, sekä jakaa ja välittää opittua tietoa ja kokemuksia koko Suomen elinvoiman kehittämiseksi. Uskomme, että yhteistyö luo pohjaa innovaatioille ja kestävälle kasvulle. Ekosysteemit tarjoavat myös erikokoisille yrittäjille ja organisaatioille mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä tulevaisuuteen.
Tästä esimerkkinä mm. Sitrasssa kehitetty Vuorovaikutteisen tilannekuvan toimintamalli, jonka avulla kunnat ovat pystyneet vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä alueen elinvoiman kehittämiseksi. Toimintamallin jatkeeksi syksyllä 2023 starttaa myös uusi Alueagentti-koulutus, jossa yrittäjillä ja julkisen sektorin toimijoilla on mahdollisuus päästä pureutumaan syvemmälle alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn vauhdittamiseen.
Tagit: blogi Takaisin
