Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva aluekehittämisen yhteistyöverkosto, joka on muodostettu vuonna 2013 edistämään kasvukäytävän kehittämistyötä.
Yhteiskehittämistä on verkoston perustamisesta saakka tehty yhdessä eri kuntien, kaupunkien, yrityksien sekä koulutus- että tutkimustoimijoiden kanssa. Kaupunkien ja kuntien rooli on ollut toimia mahdollistajina ja tarvelähtöisten yritysvetoisten pilottihankkeiden kautta on luotu ja luodaan uusia innovaatioita sekä niiden edelleen skaalautumista.
Suomen kasvukäytävässä on tällä hetkellä mukana 17 eri suuruisen kunnan ja neljän maakuntaliiton pääradan varren aluekehittämisen verkosto.
Suomen kasvukäytävän jäsenet ovat: Akaan kaupunki, Hattulan kunta, Hausjärven kunta, Helsingin kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Kangasalan kaupunki, Lempäälän kunta, Lopen kunta, Nokian kaupunki, Pirkkalan kunta, Riihimäen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Tampereen kaupunki, Vantaan kaupunki ja Vesilahden kunta sekä Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Pirkanmaan liitto.
Verkostoon kuuluvat myös: Hämeen kauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät sekä Suomen Yrittäjät. Isäntäorganisaationa ja koordinoijana toimii Hämeenlinnan kaupunki.
Suomen kasvukäytävän perustoiminta etenee sopimuskausittain, jolle aina asetetaan tietty selkeä päämäärä. Parhaillaan oleva verkoston jäsenten kesken oleva sopimus kattaa toimintakauden ajanjaksolla 01.06.2020-31.12.2024.
Olemassa oleva sopimus on jatkosopimus aiemmille toimintakausille, jotka ovat olleet: 15.11.2013–31.8.2015, 1.9.2015–31.8.2017 ja 1.9.2017–31.12.2019.
Suomen kasvukäytävän johtaja on Jaana Villanen ja verkoston puheenjohtaja Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Launo Haapamäki. ja Suomen kasvukäytävän saaman TEM:in myöntämästä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen hankkeen verkostokoordinaattori on Juhani Tuure.
Hankerahoituksen kriteerinä oli kehittäminen, jossa tavoitteena on vahvistaa eri kokoisten alueiden, kuntien ja monenlaisten toimijoiden osallistumista verkostoyhteistyöhön ja strategista kehittämistä. Lisäksi hankkeella tulee uudistaa aluekehittämisen verkostojen toimintamalleja ja kehittäjäkyvykkyyksiä.
Hanke on käynnistynyt syksyllä 2021.
Suomen kasvukäytävä on rakenteellisesti eheämpi kuin mikään muu nauhamainen vyöhyke Suomessa, kuin pitkä metropoli, ja on tällaisena Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä. Alueen kestävällä kasvulla sekä toimijoiden yhteistyöllä on merkitystä koko Suomelle; sen kilpailukykyyn, työmarkkinoiden toimivuuteen sekä ympäristötavoitteiden saavuttamiseen muun muassa henkilöliikenteen, logistiikan sekä maankäytön kehittämisen näkökulmasta.
Suomen kasvukäytävän toimintaa edistää kolme toimijaryhmää, joiden kokoonpano muodostuu erikseen valittavista henkilöistä. Ohjausryhmä kokoontuu etäyhteyksin 8 kertaa vuodessa ja jokaiselta alueelta on valittu edustaja ja varajäsen ohjasryhmään. Ohjausryhmä käyttää päätäntävaltaa Suomen kasvukäytävän toimista.
Työvaliokuntaan, joka läpikäy ohjausryhmälle esiteltävät asiat, kuuluvat strategiajohtaja Markku Rimpelä, yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala Helsingistä, elinvoimajohtaja Erkki Välimäki Seinäjoelta ja kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki ja liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen Uudenmaan liitosta. Työvaliokunta läpikäy ohjausryhmälle suunnattavan esityslistan ja ohjeistaa kasvukäytävän johtajaa. Työvaliokunta kokoontuu 8 kertaa noin 10 päivää ennen ohjausryhmän kokousta.
Valtuuskunta vastaa Suomen kasvukäytävän strategisesta toiminnasta ja siihen kuuluu kaikilta verkoston alueilta ylin johto ja valtuuskunta kokoontuu vuoden alussa etäyhteyksin.
Suomen kasvukäytävä on talouskasvun ja kilpailukyvyn ydinalue, sillä
Verkoston toiminta on perustamisesta saakka ollut täynnä yhteiskehittämistä sekä kokeiluja aidoissa kaupunkiympäristöissä, joissa yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kesken on osoittautunut tulokselliseksi. Suomen kasvukäytävä -verkoston vuonna 2013 alkanutta ja vakiintunutta verkostomuotoinen kehittämistyötä halutaan jatkaa yhdessä tehdyn strategian mukaisesti uudella 2020 alkaneella toimintakaudella. Suomen kasvukäytävä –verkosto haluaa edelleen omalla toiminnalla edistää ilmastoystävällistä edelläkävijyyttä sekä toimia aitona innovaatio – ja kehittämisalustana vahvistaen älykkäitä huomisen ratkaisuja.
Suomen kasvukäytävän päämääränä on edelleen parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottaa edelläkävijäratkaisuja vyöhykkeen toimijoiden yhteiseen käyttöön.
Toimintaa ohjaavat valinnat ja suunnitelmat.
Kasvukäytävä rakentaa systemaattisesti reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja yritykset voivat hyvin.
Päämäärä
Kansainvälisesti kiinnostavin kasvukäytävä. Kasvukäytävä on koko Suomen valoisan tulevaisuuden mahdollistaja. Suomen kasvun moottori nyt ja tulevaisuudessa.
Toimintamme tapaa ohjaavat valinnat.
Innovatiivinen, avoin, kannustava, vastuullinen.
Työmme tarkoitus
Luomme vetovoimaisen kasvun ja asumisen vyöhykkeen. Vaikuttava valtasuoni perustuu ekosysteemimäiseen yhdessä tekemiseen. Alue kehittää uusia virtauksia, joita se tarvitsee menestyäkseen. Näitä oppeja jaetaan avoimesti toisille.
info@suomenkasvukaytava.fi
c/o Parkki Business Park
Raatihuoneenkatu 21-23
13100 HÄMEENLINNA