Ajankohtaista

• 
  Tavoitteena koulutusjärjestelmän ja työelämän tiiviimpi suhde

  Koulutuksen ja työelämän välinen suhde keskeinen rajapinta, kun mietitään, miten kunnat tai alueet voivat hyödyntää osaamista omassa elinvoimatyössään. Teema on olennainen vuorovaikutteisen tilannekuvan rakentamisessa, joita kunnat ja alueet rakentavat. Suomen kasvukäytävä edistää konseptin levittämistä ja kehittämistä alueensa kunnissa ja kaupungeissa. Nimensä mukaisesti Kasvukäytävä tukee myös valtakunnallisesti muita alueita ympäri Suomea alun perin Sitran rakentaman konseptin hyödyntämisessä.

  Kuntatasolla koulutus on keskeisempiä tekijöitä niin veto-, pito- kuin elinvoimankin kannalta. Siksi kouluja, kouluverkkoja ja koulutuksen saavutettavuutta koskevat päätökset ovat niin merkittäviä.

  Mikä koulu on? Mikä sen rooli voisi olla tulevaisuudessa? Tätä pohdittiin Kymenlaakso foorumin kuntapäättäjäpaneelissa tiistaina 13.9.2022.

  Kouluverkon tulevaisuus on väestökehityksen myötä esillä useimmissa kunnissa. Suurimmassa osassa mietitään, miten verkkoa pitäisi tiivistää nuorisoikäluokkien supistuessa. Kasvukunnissa haetaan järkeviä vastauksia kasvaviin palvelutarpeeseen.

  Koulu on paljon muutakin kuin seiniä ja tilakustannuksia. Näin voisi tiivistää paneelin hyvä keskustelun.

  Itselleni esiin nousee kaksi näkökulmaa. Koulu voi olla paljon muutakin kuin nuorisoikäluokkien koulutukseen ja sivistykseen tarkoitettu paikka. Toisaalta voi myös kysyä, mihin seiniä tarvitaan?

  Näkökulmat eivät ole vastakkaisia, vaikka niin voisi aluksi luulla.

  Alihyödynnetty tila

  Koulu tilana on varmasti alihyödynnetty oppimis- ja toiminta-alusta. Koulun tiloja voisi käyttää laajasti erilaiseen harrastustoimintaan ja palvelujen järjestämiseen. Itse rakentaisin esimerkiksi kyläkoulusta kylän toiminnallisen keskuksen ja hyödyntäisin tiloja myös muiden kunnallisten palvelujen tarjoamiseen.

  Harrastusten ja vapaan sivistystyön kautta koulu voisi olla kaiken ikäisten oppimisen paikka. Samalla se toimisi linkkinä koko osaamisjärjestelmään, toisi erilaiset oppimismahdollisuudet asukkaiden lähelle.

  Koulun toimintatapoja on myös syytä haastaa. Lähtökohtaisesti seinät eivät opeta ketään. Varsinkin toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen on tehtävänsä mukaisesti oltava lähellä työelämää. Kun työssä tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa on tärkeää, että oppilaitokset tukevat tätä oppimista. Miten oppilaitoksen oppimisprosessin voisi viedä työelämään?

  Monia käytäntöjä on jo olemassa. Työharjoittelut, oppisopimuskoulutus, työelämälähtöiset opinnäytteet, harjoittelut ja eriset hankkeet ovat välineitä rikkoa koulutuksen ja työssä tapahtuvan oppimisen ”väliseiniä”.

  Tämä ei kuitenkaan riitä. Toisen asteen oppilaitokset vievät koulutustaan työpaikoille erilaisten oppimissolujen avulla. Ne tarjoavat oppimisen tukea myös työpaikan henkilöstölle. Tähän suuntaan on hyvä jatkaa.

  Tavoitteena tiiviimpi yhteistyö

  Jos toisen asteen oppilaitokset perustettaisiin nyt, seiniä rakennettaisiin paljon vähemmän. Yritysten ja oppilaitosten yhteiskäyttöiset laitteet, välineet ja tilat olisivat arkipäivää. Tavoitteena tulisikin olla joustavan oppimisen mahdollistavia joustavia yhteistyömalleja.

  Kehitys ei tarkoita koulutusjärjestelmän tai oppilaitoksen roolin ja merkityksen vähättelyä. Jatkossakin koulutusjärjestelmän pitää katsoa pitkäjänteisesti yksilön osaamisen kehittämistä, perustaitojen rakentamista ja yleissivistystä. Koulutuksen tähtäin on pitkällä aikavälillä.

  Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö oppilaitokset voisi oppia työssä tapahtuvasta oppimisesta. Työssä opittaessa syntyy uudenlaisia ratkaisuja, uusia oppimiskäsityksiä ja oppimismalleja. Aikaansa seuraavan oppilaitoksen on hyvä olla tässä yhteiskehittämisessä mukana. Näin se pystyy tukemaan myös yritysten ja työelämän lyhyemmän aikavälin innovaatio ja yrittäjyysosaamisen tarpeita. Tiiviin yhteistyön kautta myös ennakointihaasteet vähenevät, kun uusin tieto välittyy nopeammin oppilaitokselle. Tämä puolestaan mahdollistaa ajanmukaisen täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämisen.

  Koulutusjärjestelmän ja työelämän tiiviimpi suhde on molempien etu.

  Tagit: blogi  kasvukäytävä  

    Takaisin