Olet jo perillä.
Olet jo perillä.
Elinvoima
Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva liikenteen ja elinvoiman vyöhyke. Sen runkona toimivat päärata, moottoritie sekä tiheä ketju kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä.
Yhteistyöfoorumina olemme toimineet vuodesta 2013. Kasvukäytävään kuuluu 17 kuntaa ja 4 maakuntaliittoa, sekä kasvukäytävän alueen Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kasvua ja yhteyksiä, sekä kytkeä Kasvukäytävä ja Suomi kiinteäksi osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Tehokkaampi yhteistyö: Kasvukäytävän jäsenet ovat osa laajaa verkostoa, joka koostuu 17 kunnasta ja 4 maakuntaliitosta. Tarjoamme kunnille, kaupungeille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, yhteisiin hankkeisiin ja kokemusten vaihtoon.
Parempi saavutettavuus ja liikkuminen: Yhdessä voimme varmistaa paremman saavutettavuuden ja sujuvammat yhteydet niin työmatkaliikenteessä kuin logistiikassakin. Tämä hyödyttää kaikkia alueen toimijoita.
Vahvistuva elinvoima: Yhdessä hyödynnämme alueen merkittävää kasvupotentiaalia. Luomme uusia mahdollisuuksia talouden kehitykselle ja parannamme kilpailukykyä.
Linkki Eurooppaan: Kasvukäytävä on kiinteä osa Euroopan liikenneverkostoja. Näin jäsenalueet saavat entistä vahvemman aseman Euroopan markkinoilla ja hyötyvät laajemmista kansainvälisistä yhteyksistä.
Liikkuminen on keskeinen tekijä alueen kasvun ja elinvoimaisuuden taustalla. Kansainvälistyminen ja talouskasvu edellyttävät vahvaa kotimaista liikenneverkkoa ja tehokkaita kuljetusratkaisuja. Alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa on varmistettava seuraavat asiat:
Uudenmaan merkitys Suomen kasvukäytävän menestykselle on vahva ja kiistaton. Maakunta on Suomen suurin väestö-, työpaikka- ja talouskeskittymä, joka tuottaa 39 % maan bruttokansantuotteesta ja jossa sijaitsee 36 % maan yrityksistä. Uusimaalaiset ovat myös maamme korkeimmin koulutettuja, mikä luo vahvan perustan alueen innovaatioille ja kilpailukyvylle.
Uusimaa kasvaa edelleen – vuonna 2060 maakunnassa arvioidaan olevan jopa 2,4 miljoonaa asukasta. Tämä väestönkasvu perustuu pitkälti nettomaahanmuuttoon, ja Uusimaa vastaa lähes puolesta koko maan ulkomaan nettomuutosta. Uusimaa onkin Suomen kansainvälisyyden ydin, ja sen vahvuudet hyödyttävät koko kasvukäytävää ja koko maata.
Uusimaa on logistisesti Suomen ytimessä. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen lentoasema, ja alueella sijaitsevat maan suurimmat vienti- ja tuontisatamat, kuten Porvoon Sköldvik ja Helsingin satama. Uudenmaan satamien kautta kulkee lähes puolet kaikista Suomen satamien tavaratonneista, mikä korostaa niiden merkitystä kansainvälisessä kaupankäynnissä.
Logistiikan solmukohdat tarvitsevat toimivat yhteydet. Kasvukäytävän valtaväylät, kuten valtatie 3 ja päärata, yhdistävät Uudenmaan tehokkaasti muihin maakuntiin.
Merkittävässä roolissa on myös kansainvälisen saavutettavuuden edistäminen vahvistamalla Uudenmaan ja kasvukäytävän yhteyksiä eurooppaan. Tästä esimerkkinä Tallinna-tunneli, joka yhdistäisi koko Kasvukäytävän vyöhykkeen ja Suomen kiinteämmin Eurooppaan ja integroisi Suomen tiiviimmin osaksi pohjoiseurooppalaista työmarkkinaa.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Uudenmaan rooli hyvinvoinnin ja kasvun moottorina säilyy oleellisena myös tulevaisuudessa. Väestö keskittyy yhä enemmän Uudellemaalle, ja työpaikkojen määrä kasvaa tasaisesti. Jotta alueen yritysten kilpailukyky voidaan turvata, on ensiarvoisen tärkeää varmistaa nykyisten ratayhteyksien toimivuus sekä henkilöliikenteen että logistiikan tarpeisiin myös tulevaisuudessa, sekä tukea uusia tulevaisuuden investointeja kuten lentorataa.
Lentorata toisi suorat kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja nopeuttaisi yhteyksiä Helsingin keskustasta lentokentälle. Lisäksi se lisäisi kapasiteettia Pasila–Kerava-yhteysvälille, joka on nykyisin ruuhkautunut ja häiriöherkkä. Hallitusohjelman mukainen päätös Lentoradan toteutuksesta on keskeinen askel kasvukäytävän liikkumisen kehittämisessä.
Kasvukäytävän kehittäminen yhdessä hyödyttää koko aluetta. Sen vahvuus perustuu dynaamiseen yhteistyöhön, jossa sekä haasteet, että ratkaisut jaetaan. Ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio ja työvoimapula haastavat kasvukäytävän toimintaympäristöä, mutta yhdessä näihin kysymyksiin löytyy ratkaisuja.
Esimerkiksi liikenteen käyttövoimasiirtymä edellyttää investointeja sähkö-, vety- ja biokaasuinfrastruktuuriin. Jakeluverkoston suunnittelu ja toteuttaminen optimaalisesti vaativat yhteisiä ponnistuksia, joissa kasvukäytävä voi toimia suunnannäyttäjänä.
Yhdessä voimme varmistaa, että kasvukäytävästä tulee yhä merkittävämpi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn alusta.
Kirjoittaja:
Heini Peltonen työskentelee Uudenmaan liitossa liikennesuunnittelupäällikkönä.
