Olet jo perillä.
Olet jo perillä.
Elinvoima
Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva liikenteen ja elinvoiman vyöhyke. Sen runkona toimivat päärata, moottoritie sekä tiheä ketju kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä.
Yhteistyöfoorumina olemme toimineet vuodesta 2013. Kasvukäytävään kuuluu 17 kuntaa ja 4 maakuntaliittoa, sekä kasvukäytävän alueen Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kasvua ja yhteyksiä, sekä kytkeä Kasvukäytävä ja Suomi kiinteäksi osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Tehokkaampi yhteistyö: Kasvukäytävän jäsenet ovat osa laajaa verkostoa, joka koostuu 17 kunnasta ja 4 maakuntaliitosta. Tarjoamme kunnille, kaupungeille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, yhteisiin hankkeisiin ja kokemusten vaihtoon.
Parempi saavutettavuus ja liikkuminen: Yhdessä voimme varmistaa paremman saavutettavuuden ja sujuvammat yhteydet niin työmatkaliikenteessä kuin logistiikassakin. Tämä hyödyttää kaikkia alueen toimijoita.
Vahvistuva elinvoima: Yhdessä hyödynnämme alueen merkittävää kasvupotentiaalia. Luomme uusia mahdollisuuksia talouden kehitykselle ja parannamme kilpailukykyä.
Linkki Eurooppaan: Kasvukäytävä on kiinteä osa Euroopan liikenneverkostoja. Näin jäsenalueet saavat entistä vahvemman aseman Euroopan markkinoilla ja hyötyvät laajemmista kansainvälisistä yhteyksistä.
Liikkuminen on keskeinen tekijä alueen kasvun ja elinvoimaisuuden taustalla. Kansainvälistyminen ja talouskasvu edellyttävät vahvaa kotimaista liikenneverkkoa ja tehokkaita kuljetusratkaisuja. Alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa on varmistettava seuraavat asiat:
Suomi on monella tapaa jakautunut alueellisesti, mutta samalla myös koko maa on linkitetty yhteen erilaisten käytävien ja alueiden verkostoilla. Nämä tukevat taloudellista kehitystä ja elinvoimaa. Yksi merkittävimmistä näistä on Suomen kasvukäytävä, jonka sydämessä sijaitsee Janakkala. Tämän alueen rooli maamme liikenneverkostossa on erittäin keskeinen, sillä se yhdistää useita tärkeitä liikennerakenteita. Suomen kasvukäytävä mahdollistaa sekä kansallisen että kansainvälisen liikkuvuuden. Mutta mitä tämä käytävä oikein tarkoittaa, ja miksi se on kriittinen Janakkalan kunnan näkökulmasta?
Janakkala sijaitsee keskeisesti valtateiden ja pääradan varrella, ja se on osa Suomen tärkeintä liikenneverkkoa. Päärata, joka yhdistää pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien alueet, on yksi tärkeimmistä liikenteen suonista. Janakkalassa sijaitseva Turengin asema ja sen läheisyys pääkaupunkiseudun työpaikkoihin tekevät kunnasta keskeisen liikenteen solmukohdan. Tämä tuo alueelle paitsi sujuvan matkustamisen myös kasvupotentiaalia, kun työpaikat ja elinkeinoelämä linkittyvät entistä tiiviimmin alueen asukkaille.
Valtatie 3, joka kulkee Hämeenlinnasta etelään, yhdistää Janakkalan muun muassa Tampereen ja pääkaupunkiseudun kanssa. Tämä väylä on keskeinen myös elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta. Sujuva liikkuminen alueen sisällä ja sen ulkopuolella mahdollistaa elinkeinoelämän laajentumisen ja houkuttelee uusia yrityksiä alueelle. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös yksi merkittävä tekijä asuinpaikkana, sillä ihmiset arvostavat nopeaa pääsyä niin työpaikoille kuin vapaa-ajan mahdollisuuksiin.
Liikkuvuus ja työpaikat ovat avainasemassa Janakkalan kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat paitsi asukkaiden liikkumisen työpaikoille myös yrityksille uusien markkinoiden tavoittamisen. Janakkala voi tarjota laadukkaita asuinalueita ja elinympäristöjä, jotka houkuttelevat perheitä ja ammattilaisia alueelle. Kunnan sijainti pääkaupunkiseudun ja Hämeenlinnan välillä luo erinomaiset edellytykset alueen työmarkkinoiden kehittymiselle, ja mahdollistaa asukkaille monenlaisia työmahdollisuuksia.
Vaikka Janakkala ei suoraan sijaitse suurten satamien tai lentoasemien äärellä, sen sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä tekee sen osaksi Suomen laajempaa kansainvälistä liikenneverkkoa. Pääkaupunkiseudun lento- ja satamayhteydet sijaitsevat vain lyhyen matkan päässä Janakkalasta. Tämä mahdollistaa alueen yrityksille ja asukkaille suoran yhteyden globaaliin liikenteeseen tai kansainvälisille markkinoille.
Kasvukäytävä tuo mukanaan myös haasteita. Alueen infrastruktuurin kehittäminen, kuten tieverkoston ja joukkoliikenteen parantaminen, on tärkeää, jotta kasvava liikennemäärä ei aiheuta ruuhkia tai ympäristöhaittoja. Suomen kasvukäytävällä onkin keskeinen rooli siinä, että alueen elinvoimaisuus säilyy myös pitkällä aikavälillä, ja että liikenteen kasvu tapahtuu kestävässä muodossa. Tavoitteena tulee olla, että koko kasvukäytävän elinvoimaisuus vahvistuu.
Kasvukäytävä tarjoaa kunnille mahdollisuuden monipuoliseen kehitykseen. Tämän alueen elinvoimaisuus on sidoksissa sen kykyyn hyödyntää liikenteen solmukohtia, tarjota hyviä asuin- ja työpaikkoja sekä houkutella uusia investointeja. Liikkuvuuden ja infrastruktuurin kehittäminen on avainasemassa, mutta yhtä lailla on tärkeää panostaa koulutukseen, innovaatioihin ja yritysten tukemiseen. Kasvukäytävä ei ole vain liikenteen ja infrastruktuurin kysymys, vaan myös mahdollisuus alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.
Suomen kasvukäytävä on elinvoimaisen alueen kehittämisen keskeinen tekijä. Liikkuvuus, työpaikat ja kasvu muodostavat yhdessä kestävän pohjan, jonka varaan kunnassa voidaan rakentaa entistä elinvoimaisempi tulevaisuus. Kasvukäytävän kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä eri alueiden, kuntien ja valtioiden välillä. Kunnilla on tässä tärkeä rooli alueellisen yhteistyön edistämisessä ja kasvukäytävän hyödyntämisessä. Kasvukäytävän kehittäminen on kokonaisvaltainen hanke, jossa eri sidosryhmien on toimittava sitoutuneesti ja yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vain näin voidaan varmistaa, että kasvukäytävä tukee koko Suomen taloudellista kehitystä ja elinvoimaisuutta.
Kirjoittaja:
Riikka Moilanen toimii Janakkalan kunnanjohtajana. Hän muutti Kanta-Hämeeseen syyskuussa 2024 Pohjois-Pohjanmaalta, Oulusta. Moilanen on hallintotieteiden maisteri ja terveystieteiden maisteri. Hän on aiemmin toiminut Oulaisten kaupunginjohtajana, sote-yhtiöiden toimitusjohtajana, yrittäjänä ja kansanedustajana.
