Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva liikenteen ja elinvoiman vyöhyke. Sen runkona toimivat päärata, moottoritie sekä tiheä ketju kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä.
Yhteistyöfoorumina olemme toimineet vuodesta 2013. Kasvukäytävään kuuluu 17 kuntaa ja 4 maakuntaliittoa, sekä kasvukäytävän alueen Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kasvua ja yhteyksiä, sekä kytkeä Kasvukäytävä ja Suomi kiinteäksi osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Tehokkaampi yhteistyö: Kasvukäytävän jäsenet ovat osa laajaa verkostoa, joka koostuu 17 kunnasta ja 4 maakuntaliitosta. Tarjoamme kunnille, kaupungeille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, yhteisiin hankkeisiin ja kokemusten vaihtoon.
Parempi saavutettavuus ja liikkuminen: Yhdessä voimme varmistaa paremman saavutettavuuden ja sujuvammat yhteydet niin työmatkaliikenteessä kuin logistiikassakin. Tämä hyödyttää kaikkia alueen toimijoita.
Vahvistuva elinvoima: Yhdessä hyödynnämme alueen merkittävää kasvupotentiaalia. Luomme uusia mahdollisuuksia talouden kehitykselle ja parannamme kilpailukykyä.
Linkki Eurooppaan: Kasvukäytävä on kiinteä osa Euroopan liikenneverkostoja. Näin jäsenalueet saavat entistä vahvemman aseman Euroopan markkinoilla ja hyötyvät laajemmista kansainvälisistä yhteyksistä.
Liikkuminen on keskeinen tekijä alueen kasvun ja elinvoimaisuuden taustalla. Kansainvälistyminen ja talouskasvu edellyttävät vahvaa kotimaista liikenneverkkoa ja tehokkaita kuljetusratkaisuja. Alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa on varmistettava seuraavat asiat:
5.2.2025
Suomen kasvukäytävän liikkumisen asiantuntijaryhmän jäsenet tekivät vaikuttamismatkan Brysseliin 28.–29.1.2025, missä käytiin keskusteluja Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantamisesta. Matkan aikana tapaamisia oli sekä Euroopan parlamentin jäsenten että suomalaisten EU -toimistojen kanssa.
Ensimmäisenä päivänä keskusteltiin Euroopan parlamentin jäsenten Eero Heinäluoman, Maria Guzeninan, Elsi Kataisen sekä Sirpa Pietikäisen erityisavustaja Saara Matteron kanssa Suomen liikenteen saavutettavuuden tärkeydestä. Pekka Toverin kanssa puolestaan keskityttiin erityisesti huoltovarmuuden kasvavaan merkitykseen. Keskusteluissa nousi esiin Suomen vahvuudet EU-tasolla sekä tarve tuoda ne aktiivisemmin esille.
Toisena päivänä tapaamiset jatkuivat muun muassa Helsingin, Pirkanmaan ja Hämeen EU Officen, sekä Euroopan parlamentin jäsenen Salla Auran erityisavustajan Jarkko Nissisen kanssa. Pääaiheina olivat Suomen raideleveyden kysymykset, saavutettavuus ja kilpailukyky. Keskusteluissa vahvistui Suomen kasvukäytävän rooli Euroopan liikenneverkoston kannalta sekä sen merkitys EU:n turvallisuus- ja huoltovarmuusstrategioille.
Liikkumisen asiantuntijaryhmän jäsen, Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Heini Peltonen kiteytti matkan annin: "Kaksi intensiivistä päivää keskusteluja meppien ja EU-officen edustajien kanssa Brysselissä vahvisti Suomen kasvukäytävän pääviestien olevan ajankohtaisia niin kansallisen tason kuin myös EU:n näkökulmasta. Kasvukäytävä hyötyy EU:sta ja EU tarvitsee Suomen kasvukäytävää. Pääradan parantaminen ja logistiikan uusien palveluiden kehittäminen kytkeytyy EU:n kuumiin teemoihin turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Yhteydet Europpaan tulee saada sujuviksi, eikä Helsinki-Tallinna-tunnelin kaltaiset jättihankkeetkaan ole liioittelua, paremminkin päinvastoin.”
Päärata ja valtatie 3 muodostavat Suomen kasvukäytävän rungon, ja alue vastaa pitkälti 50 prosentista Suomen asukkaista, investoinneista ja työpaikoista. Matkan aikana saatiin selkeää palautetta siitä, että Suomen linja ja kannanotot vaativat yhdenmukaisuutta, jotta ne näkyisivät ja kuuluisivat paremmin EU-tasolla. Tämä vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, minkä tekemiseen kasvukäytällä pyritään.
Suomen kasvukäytävän liikkumisen asiantunijaryhmästä matkalle osallistuivat Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala, Riihimäki-Hyvinkää kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen, Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen, Uudenmaan liiton liikennesuunnittelija Heini Peltonen, Vantaan kaupungin projektijohtaja Gilbert Koskela, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen, sekä Suomen kasvukäytävän johtaja Jaana Villanen.
Lisätiedot:
Jaana Villanen
Suomen kasvukäytävän johtaja
jaana.villanen@suomenkasvukaytava.fi
+358 500 484 477
Gilbert Koskela
Projektijohtaja
Suomen kasvukäytävän liikkumisen asiantuntijaryhmä
gilbert.koskela@vantaa.fi
+358 503 121 915
Tagit: tiedote Takaisin