Olet jo perillä.
Olet jo perillä.
Elinvoima
Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva liikenteen ja elinvoiman vyöhyke. Sen runkona toimivat päärata, moottoritie sekä tiheä ketju kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä.
Yhteistyöfoorumina olemme toimineet vuodesta 2013. Kasvukäytävään kuuluu 17 kuntaa ja 4 maakuntaliittoa, sekä kasvukäytävän alueen Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kasvua ja yhteyksiä, sekä kytkeä Kasvukäytävä ja Suomi kiinteäksi osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Tehokkaampi yhteistyö: Kasvukäytävän jäsenet ovat osa laajaa verkostoa, joka koostuu 17 kunnasta ja 4 maakuntaliitosta. Tarjoamme kunnille, kaupungeille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, yhteisiin hankkeisiin ja kokemusten vaihtoon.
Parempi saavutettavuus ja liikkuminen: Yhdessä voimme varmistaa paremman saavutettavuuden ja sujuvammat yhteydet niin työmatkaliikenteessä kuin logistiikassakin. Tämä hyödyttää kaikkia alueen toimijoita.
Vahvistuva elinvoima: Yhdessä hyödynnämme alueen merkittävää kasvupotentiaalia. Luomme uusia mahdollisuuksia talouden kehitykselle ja parannamme kilpailukykyä.
Linkki Eurooppaan: Kasvukäytävä on kiinteä osa Euroopan liikenneverkostoja. Näin jäsenalueet saavat entistä vahvemman aseman Euroopan markkinoilla ja hyötyvät laajemmista kansainvälisistä yhteyksistä.
Liikkuminen on keskeinen tekijä alueen kasvun ja elinvoimaisuuden taustalla. Kansainvälistyminen ja talouskasvu edellyttävät vahvaa kotimaista liikenneverkkoa ja tehokkaita kuljetusratkaisuja. Alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa on varmistettava seuraavat asiat:
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti Turun ja Helsingin välisestä "tunnin junasta", eli Länsiradasta, joka jäi vaille EU-rahoitusta. Perusteena on esitetty, että kyseinen reitti ei ole Suomen tärkein kulkureitti, eikä taloudellisesti kannattava. (Lähteet: Yle & Iltalehti). Tämä väite herättää kuitenkin kysymyksen: mikä sitten on Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste?
Kun tarkastellaan Suomen raideliikenneverkkoa erityisesti henkilömäärien osalta, nousee esiin yksi selkeä voittaja: Suomen kasvukäytävä, joka ulottuu Helsingistä Tampereelle ja siitä edelleen pohjoiseen. Kasvukäytävällä tehdään vuosittain ylivoimaisesti eniten matkoja koko maassa.
Onkin perusteltua todeta, että raideliikenteen rahoituksen painopisteen tulisi olla pääradan kehittämisessä. Pääradan parannukset eivät palvele vain etelää tai länttä, vaan ne hyödyttävät koko maata. Pääradan merkitys on keskeinen paitsi henkilöliikenteen myös tavaraliikenteen kannalta, ja sen parantaminen vahvistaisi koko maan liikenne- ja huoltovarmuutta.
Pääradan kehittäminen on myös strategisesti merkittävä investointi pohjoisen Suomen kannalta. Pohjoisen strategisen merkityksen kasvu edellyttää toimivia ja luotettavia liikenneyhteyksiä, ja pääradan parantaminen tukee tätä tavoitetta.
Siksi on tärkeää on varmistaa pääradan rungon toimivuus, sekä parannettava junayhteyksien luotettavuutta ja ennakoitavuutta. Esimerkiksi kaksoisraiteen toteuttaminen asteittain välille Tampere–Seinäjoki–Oulu, nopeuden korotus 200 km/h, ja Riihimäki–Tampere-välin parantaminen ovat tärkeitä kehityskohteita.
Kun tehdään päätöksiä liikenneinvestoinneista, on tärkeää priorisoida ne hankkeet, joilla on suurin vaikutus koko maan liikennejärjestelmään. Tässä valossa pääradan kehittämisen tulisi olla Suomen rataverkon kehittämisen ykköskohde, jotta voimme varmistaa koko maan huoltovarmuuden ja elinvoiman tulevaisuudessa.
Kirjoittaja:
Jaana Villanen
Jaana Villanen on Suomen kasvukäytävän johtaja ja vetovastuussa kasvukäytävän kehittämisestä kokonaisvaltaisesti. Jaana on toiminut vanhempana neuvonantajana Sitrassa, ja strategisena neuvonantajana ja konsulttina kymmenille eri yrityksille.
