Ajankohtaista

  

  • Kasvukäytävän valtuuskunta huolissaan osaajien riittävyydestä: Osaajapula uhkaa yritysten kasvua ja kilpailukykyä

    Osaavan työvoiman saatavuus, kansainvälisten osaajien rekrytointi Suomeen ja tarve osaamisen jatkuvalle kehittämiseen nousivat vahvasti esille Suomen kasvukäytävän valtuuskunnan helmikuun kokouksessa.

    Valtuuskunnan jäsenet keskustelivat kasvukäytävän hallitusohjelmatavoitteista, joissa osaamiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat vahvasti esillä. Heitä yhdisti huoli siitä, miten erilaisia yrityksiä vaivaavaan osaajapulaan kyetään Suomessa tulevaisuudessa vastaamaaan.

    Korkea osaaminen, osaavan työvoiman saatavuus ja kokemusten jakaminen ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta elintärkeitä. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan jopa 70% suomalaisista yrityksistä kärsii osaajapulasta ja yli 70% yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.(Lähde: Keskuskauppakamari)

     

     

    Yli 70% yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä

     

    Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen pitää osaajakysymystä merkittävänä ja nostaa ratkaisuksi esille osa- ja täsmätyökykyisten työvoiman tehokkaamman hyödyntämisen, sekä kansainväliset osaajat. “Hämeen elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymisen ja kasvun turvaamiseksi tarvitsemme vuosittain tuhansia uusia työntekijöitä lisää. Eläköitymisen myötä tilanne näyttää haastavalta. Meidän on vaikutettava alueemme yrityksiin, jotta asenteet vieraskielisen työvoiman rekrytointiin muuttuvat.” Eerikäinen täsmentää.

    Suomen kasvukäytävän johtaja Jaana Villanen puolestaan nostaa tärkeänä esiin kansainvälisten osaajien oleskelulupa- ja rekisteröintiprosessien nopeuttamisen ja  kansainvälisen rekrytointiohjelman aloittamisen. “Helpottamalla kansainvälisten osaajien kiinnittymistä työelämään Suomessa, voimme vastata yritysten osaajapulaan ja näin edistää yritysten kasvua ja alueiden elinvoimaa.” Villanen sanoo.

     

    “Helpottamalla kansainvälisten osaajien kiinnittymistä työelämään Suomessa, voimme vastata yritysten osaajapulaan ja näin edistää yritysten kasvua ja alueiden elinvoimaa.”

     

    Suomen kasvukäytävän tavoitteita  hallitusohjelmaan

    • Riittävät investoinnit TKI-toimintaan mahdollistavat teollisuuden pysymisen Suomessa, teollisuuden hiilikädenjäljen kasvattamisen ja viennin edistämisen. Kilpailukyvyn turvaamiseksi kasvukäytävän korkeakouluja ja toisen asteen oppilaitoksista tulee kehittää vahvoina koulutus, tutkimus- ja innovaatiokeskittyminä joidenka opiskelijapaikkoja vahvistetaan ja rahoitus turvataan.
    • Investoinnit TKI-toimintaan mahdollistavat teollisuuden pysymisen Suomessa, teollisuuden skaalautumisen ja viennin edistämisen. On varmistettava valtakunnallisesti 4 % TKI-investointien taso, jonka saavuttaminen takaa Suomen kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla.
    • Työvoiman saatavuus turvataan kasvualueilla opiskelupaikkojen tarveperusteisella kohdennuksella ja kansainvälisten osaajien saatavuuden edistämisellä
    • Nopeutetaan kansainvälisten osaajien, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja. Lisäksi kehitetään ulkomaalaisen tunnistamiseen liittyviä käytänteitä nykyistä laajaalaisemman etäasioinnin mahdollistamiseksi.
    • Käynnistetään ohjelma kansainvälisen työvoiman rekrytoimiseksi työvoimapula-aloille ja poistetaan saatavuusharkinta.
    • Toisen asteen rahoitus- sekä järjestämisvastuumallia uudistetaan tarvelähtöiseksi sekä joustavaksi työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

     

    Suomen yrittäjien johtaja Harri Jaskari pitää osaajapulaa yhtenä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen suurimmista esteistä tällä hetkellä. “Mikäli me halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta, meidän on tartuttava tähän haasteeseen.” Jaskari toteaa.

     

    “Mikäli me halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta, meidän on tartuttava tähän haasteeseen.”

     

    Ratkaisuiksi Jaskari ehdottaa kaikkien koulutusasteiden työelämäyhteistyöhön lisäämistä, uusien etä- ja digitaalisen oppimisen muotojen kehittämistä, pk-yritysten koulutuskorvauksia lisäämistä oppisopimuskoulutuksessa, sekä mahdollisuuden pienempien tutkintokokonaisuuksien suorittamiseen työn ja yrittämisen ohessa. Hänen mielestään myös saatavuusharkinta tulisi poistaa ulkomaisten työntekijöiden osalta ja Talent Boost -toiminta vakiinnuttaa.

    Myös Pirkanmaalla osaajien puute on tunnistettu haaste. “Osaajapula on tällä hetkellä yksi merkittävimpiä – ellei merkittävin – kasvun este Pirkanmaalla. Yritykset ovat varovaisia investoinneissaan, kun ei ole varmuutta, saadaanko päteviä työntekijöitä niitä pyörittämään. Epävarma tilanne näkyy myös kehittämishankkeiden käynnistämisessä ja rahoituksen kysynnässä.” toteaa Pirkanmaan aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen.

     

    “Yritykset ovat varovaisia investoinneissaan, kun ei ole varmuutta, saadaanko päteviä työntekijöitä niitä pyörittämään. Epävarma tilanne näkyy myös kehittämishankkeiden käynnistämisessä ja rahoituksen kysynnässä.”

     

    Ratkaisuiksi ongelmaan Lipsanen nostaa esille mm. työperäisen maahanmuuton lisäämisen, koulutuspaikkojen lisäämisen tarvelähtöisesti, sekä jatkuvan oppimisen ratkaisujen kehittämisen.

    Valtuuskunnan jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että osaajapulaan ei ole olemassa yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan monia samaan suuntaan vaikuttavia toimia. Siksi aiheesta on erittäin tärkeää keskustella juuri nyt, jotta tulevassa hallitusohjelmassa pystytään tekemään päätöksiä, jotka lisäävät yritysten kilpailukykyä ja elinvoimaa koko Suomessa, tiivistää projektipäällikkö Tapio Huttula kasvukäytävältä.

    Suomen kasvukäytävä toteuttaa parhaillaan TYÖ2030 -ohjelman kanssa FET (fast expert teams) organisoitumismallia osaajapulan ratkaisemiseksi. FET on palkittu innovatiivinen yhteistyömalli, jossa kattava joukko asiantuntijoita kerääntyy yhteen tietyn haasteen ratkaisemiseksi.

    Suomen Kasvukäytävä:
     
    Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva aluekehittämisen yhteistyöverkosto. Yhteiskehittäminen on verkoston perustamisesta saakka tehty yhdessä kuntien, kaupunkien, yritysten sekä koulutus- että tutkimustoimijoiden kanssa - tavoitteena elinvoimaisempi ja kilpailukykyisempi, sekä kansainvälisesti merkittävä asumisen ja kasvun vyöhyke.
     
    Yhteystiedot:  
     
    Tapio Huttula, Projektipäällikkö
    040 5637 944  
    tapio.huttula@suomenkasvukaytava.fi  

    Lisätiedot:
    https://www.suomenkasvukaytava.fi/img/file.php?id=145381
    https://www.suomenkasvukaytava.fi/img/file.php?id=145853

     

    Tagit: blogi  osaaminen  
      Takaisin