Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Seinäjoelle ulottuva liikenteen ja elinvoiman vyöhyke. Sen runkona toimivat päärata, moottoritie sekä tiheä ketju kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä.
Yhteistyöfoorumina olemme toimineet vuodesta 2013. Kasvukäytävään kuuluu 17 kuntaa ja 4 maakuntaliittoa, sekä kasvukäytävän alueen Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa alueen kasvua ja yhteyksiä, sekä kytkeä Kasvukäytävä ja Suomi kiinteäksi osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Tehokkaampi yhteistyö: Kasvukäytävän jäsenet ovat osa laajaa verkostoa, joka koostuu 17 kunnasta ja 4 maakuntaliitosta. Tarjoamme kunnille, kaupungeille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, yhteisiin hankkeisiin ja kokemusten vaihtoon.
Parempi saavutettavuus ja liikkuminen: Yhdessä voimme varmistaa paremman saavutettavuuden ja sujuvammat yhteydet niin työmatkaliikenteessä kuin logistiikassakin. Tämä hyödyttää kaikkia alueen toimijoita.
Vahvistuva elinvoima: Yhdessä hyödynnämme alueen merkittävää kasvupotentiaalia. Luomme uusia mahdollisuuksia talouden kehitykselle ja parannamme kilpailukykyä.
Linkki Eurooppaan: Kasvukäytävä on kiinteä osa Euroopan liikenneverkostoja. Näin jäsenalueet saavat entistä vahvemman aseman Euroopan markkinoilla ja hyötyvät laajemmista kansainvälisistä yhteyksistä.
Liikkuminen on keskeinen tekijä alueen kasvun ja elinvoimaisuuden taustalla. Kansainvälistyminen ja talouskasvu edellyttävät vahvaa kotimaista liikenneverkkoa ja tehokkaita kuljetusratkaisuja. Alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa on varmistettava seuraavat asiat:
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli aikanaan kaikkia suomalaisia koskettanut yhteinen suuri missio, joka kantoi pitkään. Nyt meidän on syytä kysyä itseltämme, innostummeko riittävästi kehittämään uusia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiimme vai annammeko menneisyyden haikailun ohjata toimintaamme?
Liikkumattomuus haastaa meidän hyvinvointiamme, työ- ja toimintakykyämme sekä kriisinkestävyyttämme – ja viime kädessä talouttamme. Liikkumattomuus ja paikallaan olo maksavat yhteiskunnallemme yli 4,7 miljardia euroa joka vuosi. Olemme tilanteessa, jossa kustannukset ovat kivunneet suuruudeltaan valtion puolustusbudjetin suuruiseksi kulueräksi.
Suomen kasvukäytävän kunnat ja kaupungit, kuten Seinäjoki, Hämeenkyrö, Pirkkala, Tampere, Kangasala, Hämeenlinna, Riihimäki, Helsinki, Hausjärvi panostavat liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen strategioiden, ohjelmien ja infrastruktuurien kautta, kannustaen asukkaita aktiiviseen elämäntapaan ja yhteisöllisyyteen. Upeita aloitteita on syntynyt esim. Pirkkalassa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (KÄPY) ja Tampereella maksuttomat Lupa liikkua, lupa harrastaa-liikuntaryhmät. Yhteistyö alan yrittäjien ja kuntien välillä ei kuitenkaan ole vieläkään riittävää ja paljon resursseja jää hyödyntämättä.
Ihmisten, samoin kuin organisaatioiden ja kuntien, elinvoimaisuuden edistäminen ja ylläpitäminen edellyttää kattavaa ja moniammatillista yhteistyötä, paikallisten elinvoimaisuuden tukemista sekä strategista panostusta ennaltaehkäiseviin toimiin. Yritykset ja julkiset organisaatiot voivat luoda toisilleen arvonlisää. Konkreettiset yhteistyötoimet kuntien ja liikunta-alan yrittäjien välillä ovatkin tulevaisuudessa avainasemassa.
Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan enemmän konkreettisia esimerkkejä onnistuneista yhteistyöhankkeista, joista voidaan jakaa oppeja ja parhaita käytänteitä muille paikkakunnille.
Yhteiskunnassa on tarve uusille elinvoimaa luoville ratkaisuille ja toimintamalleille, ja näkemyksemme mukaan Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet vastata tähän huutoon eikä maallamme ole varaa jättää käyttämättä keinoja, joilla yhteiskuntamme kääntää haasteet voitoksi.
Kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat kuntalaiset ovat toimintakykyisiä ihmisiä luoden aktiivisen ja positiivisen ilmapiirin omalle asuinalueelle, kuntaan tai kaupunkiin. Tällä on suoraan vaikutusta kuntien elinvoimaan ja vetovoimaan.
Yhteiskunnan eri toimijoiden on löydettävä nykyistä paremmin roolinsa ja mahdollisuutensa liikkumisen edistämisessä. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen edellyttää julkiselta sektorilta ja valtiovallalta aktiivisia toimenpiteitä kehittämisessä, kokeilussa ja käyttöönotossa. Liikkuminen on ihmisen perustarve ja se muodostaa yhteiskuntaamme yhden sen keskeisistä tukipilareista. Siksi liikkumisen vahvistaminen on kokoaan suurempi asia.
Liikkuminen on saatava yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan, takaisin osaksi arkeamme. Suomen kasvukäytävä liikkuu- tempauksessa olemme kuljettaneet liikkumisen viestikapulaa Seinäjoelta Helsinkiin, osallistaen tällä konkreettisella tempauksella kunnallisia päättäjiä kunnan/kaupunginjohtajista aina kansalaisiin. Tällaisia konkreettisia esimerkkejä juhlapuheiden rinnalle yhteistyön ja liikkumisen moninaisuuden edistämistä tarvitaan laajalti lisää.
Tagit: blogi Takaisin